Itshumi lasikhombisa ekhulwini kumalunga ethu angu 85 000 ezweni

Amalunga enhlanganiso ye WOZA abephe inkokheli zawo umlandu wokuncenga uzulu ukuthi avote ngo “YEBO” kusisekelo sombuso esitsha – ikakhulu nxa lokho abekufuna kugoqelwe kuso. Pho njengoba izinto ezinengi ezimqoka zitshiywe ngaphandle kusisekelo ezikhitshiweyo ezithi;

a) Amandla kaMongameli aphunguliweyo njalo avezwe ngokugcweleyo, kubalisa iminyaka yokuzalwa, lokukhitshwa kwelungelo likaMongameli lokuthumela amabutho ebantwini, kunye lokuzikhethela abakhulu bawo.

b) Uhlelo olucacayo lokwabiwa kahle komhlaba.

c) Izinduna akumelanga zibe sedale lePhalamende eliphansi kumbe eliphezulu, kodwa ezabelweni zazo.

d) Umugcwa ochaza kabanzi ngobuzwe obubili.

I WOZA izasebenzisa ithuba lesibili lomhlangano omkhulu wokukhulumisana ukuze ikhankasele ukwengezwa kwalezi zinto.

Ingxoxo labalitshumi lane lezinkulungwane zamalunga eWOZA eHarare lakoBulawayo seziveze ukukhathazeka ngokuthi ukukhandwa kwesisekelo sombuso sokutshiyelwe kakhulu amabandla ezombusazwe.

Abakhongi abamele amalunga eWOZA angu 85,000 ezweni lonke jikelele lawo awajabulanga ngendlela amapholisa e Zimbabwe Republic Police aqhubeka ephambanisa ukubhikitsha okuthuleyo, osokwenze abezopolitiki bavimbele izifiso lamazwi kazulu.

Ngesikhathi sokukhankasela ukuzimela kwezabelo koBulawayo, amalunga atshaywa ngenswazi ezazilameva ngamapholisa ayegqoke ezawo.Omunye wamapholisa la usekhonjwe njengo Brain wasenkambeni ye Pumula.

Lanxa iWOZA isimangale kanengi kwabe Joint Operating and Monitoring Mechanism (Jomic) akulanto esithe yenziwa ngalokhu.

Njengoba kuqhubeka kungela nguquko enkulu kwezomnotho, lokhu sokukhuphule kakhulu intengo yezinto ezimqoka. Ukulahlekelwa yimisebenzi lakho kuyaqhubeka ko Bulawayo lakwezinye izindawo kukanti akukho okwenziwa ngalokho. Amapholisa lawo enza kube nzima kakhulu ngokuqhubeka ebopha labo abaziphilisa ngokuthengisa emigwaqweni.

Usiko lokuzenzela umathanda lokusetshenziswa kwegama elithi “abantu” ukuze kuhuquluzwe inotho ngenhlelo okufanele ziphakamise uzulu lakho kuqhubeka kungatshaywa indiva. I COPAC isiphenduke umthwalo lokuchithwa kwemali okukhanya kuzaqhubeka lasemhlnganweni wenengi wesibili ozayo.

Amalunga abekhathazeke kakhulu ngokuqhubeka kokukhululelwa kwamabutho, ababengabalweli benkululeko kunye lentsha elodlame emphakathini.

Ubhalisiwe?

Inani lamalunga abebhalisele ukhetho ibimi kanje:

Omama bakoBulawayo – 62%

Obaba bakoBulawayo – 51%

Omama beHarare – 72%

Obaba beHarare – 73%

Omama basemaphandleni kweleMandebeleni – 69%

Obaba basemaphandleni kweleMandebeleni – 74%

Inani elikhulu lalabo ababhalisele ukhetho lapha lenziwa kakhulu yikwenziwa lula kokufinyelela indawo zokuvotela libandla leZanu (PF) ebhekele kakhulu emaphandleni. Abahlala emakhaya njalo abalazo inkinga zokuvesa ubufakazi balapho abahlala khona.

Amanani akwaBulawayo wona abephansi kakhulu – amalunga abengenelisi ukuthola ingwalo ezithile ngezizatho ezahlukileyo. Amanye njalo abesehluleka ukuya esigodlweni ukuze ayothola incwadi zokuzalwa kukanti amawofisi aseduzane wona abesehluleka ukubapha lezoncwadi. Inengi labantu kuloluhlangothi lwahlukunyezwa luchuku lweGukurahundi lalahlekelwa ngabazali, eselehluleke ukubatholela izingwalo eziveza ukufa kwabo, kungakho alingethole ukubhaliswa kokuzalwa kwalo. Izindawo zokubhalisa ukuzalwa ezihambayo lazo azisebenzi kahle.

Izizatho zokwehluleka ukubhalisa

Amalunga aphe izizatho ezimqoka eziwenze ehluleka ukubhalisa:

• Inengi liyizizwe, abanye ababhaliswa ngo 1980 besulwa ngenxa yokubizwa ngezizwe.

• Ukungakhathazeki ngokhetho

• Ukungazi

• Ukuba phandle kwelizwe okwesikhathi eside

• Ukuswelakala kwamaphepha

• Inengi alilazindlu, njengamaloja, alingeveze ubufakazi bokuhlala endaweni ethile

• Ubude bohlelo bokulahla ubuzwe bangaphandle lanxa bengafuni ukubizwa ngezizwe bona sebake bavota njengezizalwane zakuleli.

• Ukulahlekelwa lunthando ngenxa yodlame

Post published in: News

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *